Projekti jäissä

Työt vie nyt paljon aikaa, juhannusta odotellessa.. Weight loss chalenge on pantu jäihin miljoonien tekosyiden takia. Ei muka ole aikaa liikkua (paitsi lenkittää koiraa megapitkiä lenkkejä), ei ole muka jaksamista liikkua (kun työt vievät niin paljon energiaa), olen ansainnut mansikkaviinerin jos toisenkin (onhan nyt kuitenkin kesä ja teen rankkaa duunia), telkkaria pitää tuijottaa (koska nauhalla on niin paljon ohjelmia että boksi on kohta täynnä)...

Juhannuksena tietty kans on lupa syödä niin paljon kuin napa vetää, joten katsellaan sitten juhannuksen jälkeen uudestaan, jos vaikka sais vauhtia ja tavoitteita tähän hommaan!

Asiakkaiden kaloreita kyttäävä kassaneiti

Nonni. Repsahdus numero uno. Päivä alkoi lupaavasti, söin hyvän aamupalan ja töissäkin jaksoin syömällä pelkkiä terveellisiä taukoruokia. Illalla tuli sitten kaveri kylään... Hesen kautta katsomaan leffaa ja mussuttamaan sipsua ja karkkia. Siinä meni se yritys sitten. Urheiluakaan ei ole tänään tullut harrastettua kuin töihin pyöräilyn ja koiran ulkoiluttamisten verran.

Olen töissä ruokakaupassa, eli houkutusten edessä koko ajan. Tauoille ostan aina vakioeväät: ruisleivän, jugurtin ja banaanin. Pystyn pidättäytymään herkuista. Kassalla ollessa katselen ihmisten ostoksia ja mietin epäterveellisten ostosten kohdalla että "tuokin olisi kannattanut jättää ostamatta..". Olen ajatus-personal trainer. Vaan kun pitää itse mennä kauppaan ruokaostoksille, katoavat itsehillintä, ajattelu ja järki päästä täysin. Ajattelee vaan kaikkea sitä ihanaa mitä voisi ostaa ja napostella. Jos nyt vähän tuota ja tuota saa koska on lauantai tai tiistai. Selityksiä herkuttelulle kyllä riittää. Voi kun ensi kerralla personal trainer päässäni huutaisi niin lujaa, että muutkin kuulisivat ja ymmärtäisin jättää herkut kauppaan. Onneksi opintotukea ei ole näkynyt enää pariin kuukauteen ja palkkaakin tullut vasta aika vähän, on rahapulan takia pakko miettiä mitä kaupasta kotiin kantaa. Jos herkut onnistuisi jättämään kauppaan, ehkä tämä prosessikin käynnistyisi paremmin. I sure hope so. Toivottakaa onnea!


Ps. Eilen koiran kanssa iltalenkillä juoksin koko matkan! Lenkki tosin oli ehkä 5-10min, mutta kuitenkin. Vettä satoi kaatamalla, mutta juoksu kulki erinomaisesti!

Gettin' started

Askel kerrallaan kohti parempaa elämää.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen. Hei, olen Minttu ja ongelmanani on ylipaino. Haluan kokeilla josko blogin aloittaminen saisi ajatukset ruokaan ja laihduttamiseen. Mitään uudenvuoden lupausta painon pudotuksesta ei ole tehty, mutta aina ajatus on takaraivossa kalvanut. Varsinkin Suurin pudottaja herättää joka perjantai ajatukset painon pudotuksesta ja liikunnan ilosta. Katsotaan millaisia ajatuksia herää, syttyykö himo lenkkipoluille vai palaanko takaisin sohvalle mussuttamaan pätkistä ja katsomaan kun muut laihtuvat.

Lähtöpaino 70kg. Ihannepaino 58kg. Tavoite 60kg. Tai edes 65kg. Aloitustavoite -1kg. Aikarajaa ei ole.

Niin ja blogin nimi tulee maailmankaikkeuden parhaimmasta treenibiisistä.